Sorsia ja traktoreita

Iltakävelyllä lauman kanssa. Tuttua, meidän hiljaista metsätietä kulkiessamme katselin, että ihan kuin sorsa nököttäisi tien vieressä. Todentotta, uros sorsa istui siinä hiljaa paikallaan. Ajattelin sen olevan sairas tai jotain. Jäimme pienen matkan päähän katselemaan. Minni kokoajan silmä tarkkana, Magnus ja Xani kyllästyivät noin minuutissa ja alkoivat nyhtää ruohoa. Hetken kuluttua naaras sorsa nousi ojasta ja lähti tallustamaan pitkin tietä. He olivat selvästi asunnonhankinta puuhissa.

Herra Sorsa ehdotti pienen matkaa käveltyään, että eikös tämä olisi kiva paikka? Hän varmuuden vuoksi pulahti ojaan ja pöyhi siellä oksia. Rouvaa ei kiinnostanut, mutta Minni kyllä innostui! Hän olisi halunnut käydä hieman pöyhimässä herra Sorsan pyrstöhöyheniä. Kaksi vegetariaania nautiskeli ruohostaan ja vilkaisivat välinpitämättömästi tiellä poispäin tallustavia sorsia. Minni ei olisi halunnut vaihtaa suuntaa. Se oli sitä mieltä, että sorsapaisti olisi ollut poikaa. Minimiin toive ei toteutunut, vaan käännyimme metsään. Se hieman lohdutti matamia.

Kotiinpäin kävellessämme päätimme pyörähtää rannassa. Koirat löysivät valtavasti uusia tuoksuja heinikosta. Naapuriin on muuttanut kaksi uutta koiraa ja maalaisille se on valtava uutinen. Siinä nuuskuteltaessa pusikosta lennähti jokin lintu. Magnus oli nyt aivan intopinkeänä ja sinkaisi remmissä päähän. Noin se riista liikkuu! Vilkkaasti karkuun, ei tietä pitkin lahnustaen. Jälleen huomasin, että Minni on oikeasti kuuro, sillä koska se tutki tien toista reunaa, niin se ei edes huomannut  koko lintu-episodia.

Lorviessa kotiin ajoi kartanon isäntä traktorilla rantaan. Magnus on kuin muutkin pikkupojat ja jäi katselemaan sitä. Traktori kiinnosti pitkään, Pikkukoila päivysti verannan kulmassa ja sohvalla lähes koko illan.